Öljypellavasta

Linum Usitatissimum

Pellava, Linum usitatissimum, on yksi vanhimmista tunnetuista viljelykasveista. Ihminen on vuosituhansia käyttänyt pellavaa monin tavoin - sekä varren kuidun ominaisuuksien että siemenen sisältämän öljyn ja ravintokuitujen vaikutusten vuoksi. Pellava kasvaa hitasti ja pitkään. Öljypellavan kasvulle Suomen kesä on ihanteellinen. Pitkien, valoisien kesäpäivien aikana pellava imee itseensä ravinteita ja vitamiineja, jotka kasvi säilöö siemeniinsä.

Kuva: Esa Ylikoski.

Pellava on selviytyjä. Pellava on vaatimaton kasvi, eikä tarvitse satoa tuottaakseen paljon lannoitusta. Pellavan viljeleminen on siksi erityisen luontoystävällistä.

Pellavan viljely ehti Suomessa jo muutamaksi vuosikymmeniksi lähes kokonaan loppua, kunnes 1990-luvulla ryhdyttiin kehittämään öljypellavaan perustuvia tuotteita. Maatalouden tutkimuskeskus on kehittänyt Suomen oloihin soveltuvaa öljypellavalajiketta ja jalostustyön tuloksena syntyi Helmi -öljypellava. Viljely on tarkasti valvottua sopimusviljelyä.

Pellava on tällä hetkellä yksi tutkituimmista viljelykasveista. Pellava kiinnostaa elintarviketeollisuutta, lääketeollisuutta, luontaistuotteiden valmistajia, maaliteollisuutta, rakennusteollisuutta ja paperiteollisuutta. Pellavasta kyetään nykyään hyödyntämään käytännöllissesti katsoen kaikki osat.